Arkea kolmen pienen kanssa

Tällä viikolla on kulutettu telkkarihuoneen sohvaa oikein urakalla. Ensin Annille nousi kuume, sen jälkeen Oskari sai flunssan ja lopulta korvatulehduksen. Kaiken kukkuraksi äidin rinta alkoi oireilla ja nosti kuumeen myös äidille. Kahdeksanviikkoisen Iidan elämään onkin mahtunut jo pari kuumeista flunssaa ja raju mahatauti. Iida tosin itse on näiltä välttynyt, mutta tautien takia Iida on saanut tyytyä jakamaan äidin huomion sairastavien isosisarusten kanssa. Onneksi Iida on ollut äärimmäisen tyytyväinen vauva, joka nyt jo iloisesti hymyilee ja ajoittain jopa nauraa ja juttelee, kun häneen kohdistetaan huomiota.

Oskari ja Anni ovat reippaita isoja sisaruksia, joille pikkusiskosta on tullut tärkeä osa perhettä. Oskari pitää Iidaa mielellään sylissä, silittelee, tarjoaa tuttia ja huolehtii, että vauva otetaan mukaan aina, kun johonkin lähdetään. Anni hoitaa vauvaa jo taitavasti äidin apuna ja viihdyttää, jos äiti ei heti Iidan kitistessä ehdi paikalle. Anni sanoikin pari päivää sitten, että "Iida on vielä ihanampi kuin minä". Annin ihastelu tuntuu olevan aitoa, eikä mustasukkaisuutta ole havaittavissa. Oskari sen sijaan reagoi myös hakemalla entistä enemmän äidin huomiota esimerkiksi kiukuttelemalla. Kiukuttelu voi vauvan lisäksi liittyä myös kahden vuoden ikään ja siihen, että päiväunet ovat jääneet pois. Anni puolestaan on vain reipastunut pukemisissa ja syömisissä ja välillä etsii jopa ruokaa itselleen itsenäisesti. Tänä aamuna Anni laittoikin puuron itse mikroon, kun minä en kuumeissani heti päässyt liikkeelle. Toisaalta kuitenkin Anni huomautti eräänä iltana, että kyllä hänkin olisi kainalossa nukkuja, jos hänet vaan otettaisiin, kun äiti ja iskä puhuivat siitä, miten Oskari tykkää nukkua lähellä aikuista.

Annin ja Oskarin leikit sujuvat pääasiassa hienosti. Kaksikko pelaa sählyä, leikkii hevosilla, rakentaa dubloilla, on piilosilla ja paljon muuta. Välillä tietenkin Oskarin touhut häiritsevät isosiskon tarkkoja leikkejä ja silloin tulee kinaa. Leikit sujuvat jopa yllättävän hyvin siihen nähden, että luonne-erot Annin ja Oskarin välillä ovat suuret. Anni on rauhallinen, tunnollinen, kiltti ja herkkä. Sieväkin kieltäminen saa Annille kyyneleet silmiin, eikä Anni tee uudestaan asioita, jotka on kerran kielletty. Oskari sen sijaan protestoi äänekkäästi, kun kaikki ei mene mielen mukaan, eikä välitä tiukastakaan kieltämisestä. Toisaalta pääosan ajasta Oskari on seurallinen ja hauska. Hän ottaa kontaktia vieraisiin ilman minkäänlaista ujostelua ja esiintyy mielellään, ilveilee ja nauttii, kun hänelle nauretaan.

Sairasteluistakin huolimatta arki kolmen pienen kanssa on sujunut paremmin kuin olimme osanneet edes kuvitella. Äidille jää kotona jopa aikaa surffata ajoittain netissä, kun isommat lapset leikkivät nätisti keskenään ja Iida nukkuu tai ihmettelee maailmaa.