Jouluostoksilla

Anni on kulkenut äidin mukana jouluostoksilla jo pariin otteeseen. Tänään käytiin ostamassa iskälle ja äidin kummitytölle lahjat. Ostosreissu meni jälleen kerran hienosti. Anni nukkui sekä meno- että paluumatkan autossa, mutta jaksoi leikkiä tossuillaan ja lapasillaan ostoskärryissä istuessaan, kun ostoskeskuksessa oltiin. Anni osaa jo hienosti tarttua esineisiin, jotka osuvat käden ulottuville. Hän leikkii käsillään ja jaloillaan - nyrkit maistuvat hyviltä ja varpaatkin meinaavat välillä eksyä suuhun.

Anni on edelleen ihana hymytyttö, joka juttelee äidille, isälle, vieraille ja leikkikoiralle, jos ei ole liian väsynyt. Valitettavasti tätä juttua riittää välillä yöaikaankin... Annin jutut, hymy ja iloinen katse ovat niin hellyyttäviä, että äidin on vaikea pysyä öisin hiljaa, kun Anni yrittää aamuyön tunteina saada juttuseuraa. Äiti kuitenkin pyrkii olemaan tiukkana, että Anni alkaisi ymmärtää, milloin on yö ja milloin päivä ja että valvomiset eivät osuisi yöaikaan. Nuo yövalvomiset ovat nimittäin olleet tämän viikon teema, vaikka aikaisemmin niitä ei juurikaan harrastettu. Toisaalta kai se on ymmärrettävää, että jos nukkuu yöunia iltayhdeksästä seuraavan aamupäivän puoli kahteentoista, niinkuin Anni toissayönä teki, on välillä vähän herättävä valvomaankin. Kukapa sitä nyt neljäätoista ja puolta tuntia jaksaa yhtä soittoa nukkua!

Huomiselle äidillä ja Annilla ei ole suunnitelmia ja hyvä niin. Onhan tätä ohjelmaa viikonlopuksi riittänytkin: pikkujoulut, jotka venyivät neljästä alkaen aina yli puolen yön (vaikka Anni simahti jo yhdeksältä ja oli tunnelmassa mukana vain unissaan loppuajan) ja tuota edellä mainittua joulushoppailua. Huomenna siis levätään kotona ja odotellaan tiistaisia perhekerhon pikkujouluja ja torstain elokuvapäivää.