Lapset yllättää

Oskarilla päiväunien nukkuminen on jäänyt jo melkein kokonaan pois, koska pikkumiestä on niin vaikea saada nukahtamaan päivällä. Vastustus on liian kovaan äidin taisteltavaksi. Pelkkä yöuni ei kuitenkaan tunnu ihan riittävän. Niinpä Oskari päätti vähän tasata tilannetta nukahtamalla eilen illalla kesken lasten ohjelmien ennen puolta kuutta ja nukkumalla siitä sitten aamuun, puoli kahdeksaan asti. Oskaria yritettiin kyllä herätellä seitsemän aikaan illalla saunaan ja mehujäätä syömään, mutta hän siirty vaan omaan sänkyynsä telkkarisohvalta ja jatkoi unia - ja nukkui koko yön pitkästä aikaa heräämättä kertaakaan.

Iidakin nukkui loistavat yöunet (tai siis nukkuu niitä edelleen). Pikkuprinsessa nukahti heti yhdeksän jälkeen ja heräsi ensimmäisen kerran syömään vasta viideltä, kun äiti nousi katsomaan, hengittääkö koko tyttö enää. "Onneksi" näin kolmen pienen perheessä kuitenkin joku aina muistaa tarkastaa äidin olemassaolon myös yöllä ja tehtävä jäikin viime yönä vaihteeksi Annin vastuulle. Anni kävi ensin vessassa ja heräsi vielä uudestaan puoli viiden aikaan tarkastamaan, onko iskän eilen Annille antama taskulamppu tallessa... Kaikki lapset siis osaavat nukkua täysiä öitä, mutta miksi ihmeessä eivät kuitenkaan samana yönä...?

Kaikki lapset tuntuvat kasvaneen kovasti. Iida hymyilee, juttelee ja heiluttelee käsiään kohti leluja sekä nostaa reippaasti päätään mahalla ollessaan. Iida on edelleen tyytyväinen, rauhallinen ja hyvä nukkumaan - jos yön pisin unipätkä on "vain" viisi tuntia, on äiti melkein pettynyt, kuusi-seitsemän tuntia on normaali.

Oskarin puhe kehittyy koko ajan ja sitä on ihana seurata. Oskari on ottanut tavakseen vaatia päästä äidin syliin, kun ollaan millä tahansa parkkipaikalla. Kun äiti vähän hermostuneena yritti saada Oskaria Prisman parkkipaikalla itse kävelemään (äidillä kun on joka tapauksessa vauvan kaukalo kannettavana...), niin Oskari sanoi: "Auto jännittää minua" ja mitäs äiti voi muuta kuin ottaa pikkuisen syliin jännittävien autojen keskellä. Värien nimiä Oskari käyttää pätevästi, vaikka ei vielä yhtään tiedä, mikä nimi kuuluu millekin värille. Iidan alkaessa kitistä Oskari huutaa heti "Iida, minä tulen" ja Iidan vieressä hän sitten sanoo "Iida, minä tässä." Kaikki vauvat ovat muuten Iidoja Oskarin maailmassa.

Anni itsenäistyy vähitellen. Äitiä kovin liikuttaa seurata, miten reippaasti Anni pukee vaatteet päälle ja lähtee naapuriin Sennin luo leikkimään ihan itse - myös pimeässä taskulampun kanssa. Anni on ensimmäisillä kaverisynttäreilläkin yksin ja todella innoissaan tuli sieltä kotiin. Anni tykkää leikkiä koulua ja harjoittelee mielellään kirjaimia ja laskemista. Yhtenä päivänä Anni toisteli sanaa "essu" useita kertoja ja huudahti sitten: "Äiti, essussakin on s!". Vokaalit sekä s ja r erottuvat jo sanojen alusta Annin korvaan hyvin.

Kovat pakkaset ovat pitäneet meidät sisällä, eikä Iida ole montaa kertaa koko elämänsä aikana päässyt ulkoilemaan. Tänä aamuna mittari näyttää -20, mikä on jo huomattavasti vähemmän kuin moneen päivään. Koko viikko on pyörinyt noin -30 asteen lukemissa.