Monday, January 1, 2007

Annin lomailua




Annin blogisivut ovat olleet kovin hiljaiset viimeiset pari viikkoa, koska Anni, äiti ja iskä ovat lomailleet molemmissa mummoloissa ja juhlineet uutta vuotta kotona Limingassa. Vuosi 2006, Annin syntymävuosi, on nyt siis takana.

Annin ensimmäinen joulu vietetiin mummolassa Siilinjärvellä. Joulun kunniaksi Anni nukkui koko Siilinjärvellä vietetyn viikon erittäin hyvin. Äiti sai nauttia useista neljän tunnin unipätkistä ja Annin yöunet kestivät aina noin iltayhdeksästä tai kymmenestä aina aamukahdeksaan tai yhdeksään. Anni oli oikein hyväntuulinen lomailija ja joulun viettäjä, vaikka hälinää ja hulinaa Annin ympärillä riitti koko viikon. Annia kävivät katsomassa useat äidin ystävät ja tuttavat, ja Annia hoitivat innokkaasti mummo ja vaari sekä enot ja Anna-Kaisa-täti. Joululahjaksi Anni sai kauniita uusia vaatteita, useita cd:itä ja kirjoja sekä leluja. Leluista ensimmäisenä käyttöön otettiin mummon ja vaarin ostama virikematto, joka on viihdyttänyt Annia kovasti joulun jälkeen. Välillä näytti jo siltä, että virikematto kannustaisi Annia harjoittelemaan kääntymistäkin, mutta nyt on pikkuneiti taas kovin tyytyväisenä kellotellut selällään ilman minkäänlaista kääntymisyritystä.

Tapaninpäivänä matkaa jatkettiin Hailuodon mummulaan, jossa odottamassa olivat mummun ja ukin lisäksi molemmat sedät ja Eeva-täti perheineen. Hailuodossakin viihdyttiin neljä yötä, sillä puolessa välissä Hailuodon kyläilyä seuraan liittyivät myös Katariina-täti ja Turun serkut. Hailuodossa Anni pääsi esimerkiksi jäälle mukaan, vaikka ukin hoijakkaan Annia ei vielä uskaltanut päästää. Hailuodossa päiväunien nukkuminen sisällä tuntui ylivoimaisen vaikealta ja niinpä äiti saikin oikein urakalla hyötyliikuntaa, kun Annin kanssa piti vaunulenkkeillä parhaana päivänä neljä kertaa.

Uutta vuotta tultiin juhlimaan omaan kotiin Liminkaan. Uuden vuoden seurana meillä olivat kaikki kolme tätiä, kaikki kolme serkkua, Eeva-tädin mies Antti ja Paavo-kummieno. Vuoden vaihdetta odotettiin melkoisessa hulinassa niinkun asiaan kuuluu, kun joukossa on neljä alle neljävuotiasta juhlijaa. Annikaan ei malttanut nukahtaa yöunille ennen kuin kello oli yli yksitoista, mutta ihan vuodenvaihteeseen asti Anni ei sentään onneksi jaksanut valvoa. Uuden vuoden juhlinnassa Anni oppi jälleen uuden, joskaan ei aivan täysin toivotun taidon, peukalon imemisen. Ennen hyvin maistunut nyrkki on nyt tainnut vaihtua pysyvästi peukaloon...

Yöunet kotona Limingassa eivät ole ihan Siilinjärven unien malliin sujuneet, mutta päiväunia on saatu nukuttua jo sisälläkin. Tosin ne noin kolmen tunnin päiväunet, jotka olivat aivan jokapäiväisiä vielä kaksi viikkoa sitten, ovat nyt hävinneet johonkin. Anni on viime päivinä nukkunut vain puolen tunnin- kahden tunnin päiväunia sekä sisällä että ulkona.

Tämä vuosi tuonee Annin elämään enemmän muutoksia kuin meidän aikuisten. On hyvin todennäköistä, että Anni oppii ennen seuraavaa vuodenvaihdetta kääntymään, ryömimään, konttaamaan, kävelemään ja ehkä jopa sanomaan jonkun sanan. Innolla jäämme odottamaan, mitä kaikkea vuonna 2007 meidän perheessämme tapahtuu. (Tinan perusteella iskä jopa ennusti, että Annille voisi olla luvassa pieni sisarus tämän tai seuraavan vuoden puolella, mutta äiti suhtautuu iskän ennustukseen pienellä varauksella...)

Onnellista vuotta 2007 kaikille blogin lukijoille!

3 comments:

  1. Onkin kulunut jo iäisyys (8 päivää) kun viimeksi olemme Annia nähneet. Pitää varmaan tulla tammikuulla moikkaamaan Annia ja tarkistamaan, mitä tuolle tekstin lopussa esille nousseelle ennustukselle kuuluu.

    Hyvää uutta vuotta Annille ja vanhemmille!

    ReplyDelete
  2. hhm. tuosta ennustuksesta tykkään! :D mutta anni on niin äärettömän sulonen että jaksan sitä jaksaa katella vaikka toista ei saiskaa. nyt anni voi rauhassa olla suosikki siskontyttö :)<3

    ihana ku nähään taas kohta! ja haluun kuulla annin naurun--todellaki :)

    (en muistanu mun salasanaa ni pitää tällälailla nimettömänä :s)

    ReplyDelete
  3. oho "jaksan sitä jaksaa" tein äitit ja alotinki vahingossa kaks lausetta. niin että sitä jaksaa siis katella :)

    ReplyDelete